Translate

lauantai 7. joulukuuta 2013

Kotikuntoutusta

Vihdoin saimme maan valkoiseksi, syksyinen pimeys ja märkyys
saa kyytiä, talvi saa tulla.
Shanian kanssa tuskailin alkusyksystä kun tuntui ettei mitään
edistystä aksakentällä saatu aikaiseksi. Taantuman jälkeen
palikat alkoivat taas loksahdella kohdalleen ilo ja tarmo
on onnistumisien myötä löytynyt. Hemmetti, meillä on mennyt tosi
hyvin.
Fenollakin on syksyn koleus tuntunut kropassa tarkemmin
lonkassa. Kävimme reilut viikko sitten päivystävällä eläinlääkärillä
kun Päällikön kivut yltyivät niin että itseänikin alkoi jo
pelottaa. Nyt on lääkekuuri päällä ja selän jumit Pirjo hieronut pois,
niin alkaa taas papparaisesta vauhtia löytyä.

Shania toimii pihalla Fenon fyssarina pitäen sen leikkien liikkeessä.






sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Pientä pintaremonttia

Lämmin syksy on tuottanut uutta satoa suppiksia ja niitä
olen käynyt Shanian kanssa keräämässä useamman pussillisen.
Likalle löytyi pehmeä paikka odotella sen aikaa kun keräisin sienisatoa. Jäkälä oli kuin kylpyvaahtoa.



Syyslomaviikolla oli vesikoira-tapaaminen Korkeavireellä,
aksailtiin ja rallytokoiltiin yhdeksän koirakon voimin.
Mari toimi coutsina agility-kentällä ja Marianna ohjasi
meitä rallytokon saloihin.
Muuten eivät pimenevät päivät ole tähän aikaan vuodesta
minun mieleen. Omalla kylällä kävelylenkki puitteet ovat
entisestään kaventuneet vaikkakin ollaanhan me vuosi
tolkulla odotettu kävelytietä ja vihdoinkin se on nyt teon alla.
Dannyn toipuminen on edistynyt nyt hyvin, tokihan se vielä ontuu.
Danny-boy viettää nyt päivät Shanian ja Fenon kanssa eikä
sitä enää laiteta portin taakse. Kuva kertokoon miksi.
Danny oli ottanut järeämmät otteet käyttöön. Kerran aiemmin se avasi tuon kissan portin ja hyvin oli siitäkin mahtunut tulemaan.

Samalla kerralla kun Danny oli murtautunut portin takaa oli kuin protestiksi kannettu takkapuut matolle.               







sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Hyvä (raaka)ruoka parempi hyvinvointi

Valintoja, valintoja.
Vajaa pari vuotta sitten muutin koirien nappularuuan
raakaan ravintoon. Olinko saanut viherpiiperrys-pistoksen?
Ensin muuttui Shanian ruoka ja pian vaihdoin myös Fenon
ja Dannyn sapuskat. Helpommalla olisin tietysti päässyt jos
olisin vain jatkanut entiseen malliin. Erityisesti uskon Fenon
saaneen tästä vaihdosta laadukkaamman vanhuuden.
Käynnillä homeopaatti Tean luona sain kimmokkeen
kokeilla ruuan vaihdosta. Tea myös opasti ruoka-aineiden
määrässä ja suhteessa joten en kokenut pelkoa ruokkia
väärin. Pidin myös ruokapäiväkirjaa päivittäin toista vuotta.
Alkuun tuntui vaivalloisesta punnita ja mitata määrät mutta
kun olin asiasta niin kovasti innostunut ei se haitannut. Pian opin ja
ruoka meni kuppiin ihan näppituntumalla. Tässä konkreettisia plussia:
-hampaisiin ei kerry hammaskiveä
-henki ei haise
-Dannyn ajoittaiset ripulit loppui kokonaan
-Fenon läskit suli ihan huomaamatta
-jätösten määrä pieneni
-ruuan monipuolisuus ja tieto siitä mitä siinä ruokakupissa oikein on














Aamuisin on tarjolla luuateria, arkisin se on broilerin siipiä tai kaulaa
tai possun kylkiluuta.Viikonloppuisin saatan antaa naudan tai
hevosen luita, näiden kovien luiden syömiseen menee aikaa
paljon enemmän jota arki aamuisin ei tahdo olla.
Ilta-aterialla on sitten lihaa, kalaa tai mahaa sekä kerta viikossa maksaa,
kananmunia. Päivittäin vielä vihanneksia ja marjoja tai hirssi-
puuroa. Pellavansiemen tai lohiöljyä, pellavansiemen rouhetta,
kurpitsansiemen rouhetta, merilevää (kuureittain), valkosipulia (kuureittain).
sekä ylimäärisenä pläjäyksenä glukosamiinijauhetta (Hussen Artroa jota ilman
Feno ei pärjää).

























sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Sattuu (auts!) ja tapahtuu

Niin jäi sitten Danny-boyn sienireissut tältä syksyltä vähiin.
Noin kuukausi sitten huomasin kun se ontuu takajalkaansa
enkä heti edes tajunnut että jalka on se mikä pitäisi olla
terve. Kerran kun on polven ristiside mennyt niin sen
kyllä osaa nähdä tavasta ontua.
Niinhän siinä oli käynyt että terveen jalan ristiside oli revennyt.
Danny leikattiin Malmilla Apexissa. Leikkauksesta toipuminen
kävi huomattavasti nopeammin kuin puolitoista vuotta
sitten. Leikkauspäivä oli perjantaina ja jo iloksemme
sunnuntaina poika alkoi ulkona käyttää kipeää jalkaansa.
Haava on parani niin hyvin ettei sitä tahdo enää erottaa.
Vahvistin alkuksi jalan käyttöä naksuttimen avulla, paino jalalle
ja naks. Haastellista on ollut pitää potilas sairashuoneessa
portin takana. Kerran on portti ollut kotiin tultaessa auki
ja toisen kerran oli kaadettu koko portti, varsin aktiivinen potilas.
Onneksi mitään haaveria silloin ei tapahtunut.
Jotta kaikki ei kuitenkaan liian hyvin menisi niin takapakkia tuli
sitten kuitenkin. Kipeä polvi venähti ja se käytiin vielä varmistamassa
lääkärissä ettei mitään pahempaa sattunut. Nyt on taas
päästy hyvään kuntoutusrytmiin ja mieli on optimistinen.
Potilas on hyvää vauhtia toipumassa.


































Feno on piristynyt syksyn tullen myös levottomuus joka sitä
vaivasi pitkään on helpottunut, luulen keksineeni syyn.
Päälliköllähän on ollut kova ukkosen pelko ja myös ääniin
se on reagoinut hyvin herkästi. Uni on maittanut erityisen hyvin
se on nukkunut sikeästi, ei todellakaan mitään koiranunta.
Joskus elokuussa kun olimme mökillä ja aamuyöstä heräsin
kovaan ukkosen jytinään ja mitä tekee Feno, kuorsaa onnellisena
paukkeen tahdissa. Tuskin uskalsin hengittää kun odotin milloin
se herää ja saa paniikin. Ei herännyt, silloin ymmärsin ettei se enää kuule.
Myös keskuspölynimurin sihinä ei sitä enää kiusaa.


































Shanian kanssa päätin jättää tavoitteelisen aksamisen sikseen.Suureksi
harmiksi Shania kasvoi pikkumaksiksi ja minusta se on liian kova rasite sen
selälle. Olisiko pitänyt kasvattaa likka pöydän alla jotta ei niin isoksi
olisi venähtänyt? Treenaamme jatkossa vain kerran viikossa molempien
iloksi.
Jos vielä joskus saisin medi kokoisen ...
Tässä tuuletetaan kengänpohjallista, kätevä emäntä.
Yllätysvieras meillä piipahti jokunen viikko sitten. Dannyn
poika Kamu, pohjoisen harmaa hurmuri. Niin kovasti
olen toivonut tapaavani juuri tämän Deen jälkeläisen.
Kamu harrastaa emäntänsä kanssa agilityä kisaten
kolmosissa vaikka ovat lajia harrastaneet vasta muutaman
vuoden, pätevä pari.
Kamusta ja Shaniasta tuli heti hyvät kaverit.
Todellakaan näissä kuvissa Shanian kanssa ei tanssahtele Danny vaan Kamu.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Kesäkuvahaaste

Kesäkuvahaaste Katilta blogista Paso a paso

Laita seitsemän kuvaa kesästäsi, selitä kuvat vain yhdellä sanalla, 

 ja haasta sen jälkeen seitsemän muuta blogia tekemään sama.

Lämpö

Mökkeily

Puutarha

Ilo

Vesileikit

Loma

Onni
























 
















sunnuntai 25. elokuuta 2013

Vesikoiria vepettää

Supermahtava, innostava, yllättävä viikonloppu Hartolassa
Kunkkulan koirakeskuksessa Espanjanvesikoiraharrastajat ry
järjestämässä kesäleirissä. Teemana tällä erää uusi laji meille vepe
ja taipparit. Kaksi päivää uutta ja ihmeellistä Shanialle ja mulle,
upeasti selvittiin kaikista haasteista. Mihin kaikkeen nämä koirat
oikeen pystyvätkään voin taas jälleen ihmetellä.

Spanielien taipumuskoe
Kävimme läpi ja testasimme eri osa-alueet.
Sosiaalisuus - Tuomari käy tervehtimässä ja katsoo koiran käyttäytymistä
ihmisiä ja muita koiria kohtaan.
Jälki - Shania haki kanilla vedetyn jäljen välittömästi ja otti 90 asteen
kulman tarkasti
Haku - Samantien kun päästin metsässä Shanian irti se lähti hakemaan
riistajälkeä, sehän löytyi heti kun siitä oli vastikää hirvi kulkenut.
Shania irtosi myös riittävän kauas vaikka käväisi välillä luonani.
Hyvää harjottelua olisi kahden kulkeminen metsässä, sitähän me ei
olla tehty kun porukalla yleensä kuljetaan.
Ammunta - pieni hätkähdys ammuntaan mutta Shania jatkoi välittömästi
omia touhuilujaan
Vedestä nouto - onnistui, vaikka tätä pidän vaikeimpana osuutena koska
Shania pudottaa usein hakemansa takaisin veteen siinä vaiheessa kun
jalat osuvat pohjaan. Sain sen pitämään riistapukin (vaikka ei ollut ennen
nähnytkään) suussa kuivalle maalle asti. Läksin siis peruttamaan siinä
kohtaa kun se alkoi saavuttaa rantaa ja toistin käskyn "pidä".
Harkinnassa ensi kesänä taipparit.

VePe
Lauantain tehtävät:
Ensin hyppy veneestä ja minä odottelin rannalla.
Tässä ei mitään ongelmia, en edes kutsua ehtinut huutaa.



 Seuraavana köyden heitto veteen joka tietty piti noutaa, se kun onnistui
köysi laitettin veneeseen kiinni, Shania hakee köyden ja vetää veneen rantaan.


Sunnuntaina:
Koirat viedään vuorollaan veneeseen josta ne hyppäävät ja
toisesta veneestä heitetään köysi johon ne tarttuvat ja vetävät
veneen rantaan.

Mä osaan tämän ei ongelmaa !!












Viimeinen osuus on vaikea Shanialle. Hyppy veneestä ja sen pitäisi tarttua
hukkuvan kädessä olevaan patukkaan. Shania hyppää kyllä mutta hukkuva on jo
liikaa ja se ohittaa niukasti hädässä olevan ja ui rantaan. Rantavedessä se sitten
tutustuu paremmin hukkuvaan joka kuitenkin jäi henkiin.



Kaikki odottaa että mä pelastan ton joka huitoo noilla patukoilla. Arvatkaa mitä mä teen?

Minä uin rantaan henkeni edestä.
Ei se sitten hukkunutkaan, onneksi ei paha mieli olisi tullut.







Katsokaas Cavaa, sehän miltein lentää.

Tässä on ihan oikea harrastaja joka näytti mallia.

Girolla on homma hallussa.

Lajia jo harrastava vesiäinen. Pitkätukkaisen kannattaa laittaa ponnari päähän.

Vielä pari metriä ja ihminen on pelastettu.

Läpi vaikka suhisevan kaislikon.

Hei, tää on niin Esco sen tunnistaa jo katseesta.

Kaikki taitavat ja tarmokkaat koirat palkittiin herkullisilla nameilla arvatkaa vaan sainko minäkin, nam.



















sunnuntai 4. elokuuta 2013

Iso sisko

video

Shania pääsi perjantaina katsomaan pikku siskoja ja veljiä, oli siinä
likalla ihmettelyä kerrakseen kun lauma pikku perroja ryntäsi
iso siskoa tapamaan. Pian oli Sanelma kutsumassa pikkuisia
leikkiin ja kohta oli velipojalla uusi idoli, Inez-äippä tyytyväisenä
seuraili jälkikasvujen touhuja.

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Vauhdin hurmaa

Vau:n agilitykisat viikonloppuna ja minä kentän
laidalla kera kameran. 1600 oli kuvien kokonais-
määrä,pientä hyytymistä oli havaittavissa sunnuntai-iltana
etusormessa. Aurinkovoidetta kului reipas määrä enkä
polttanut paahteessa kuin sormeni.
Ihmeen hyvää vauhtia koirat ja ohjaajat jaksoivat
helteistä huolimatta pitää. Lauantaina kisasivat 1 ja 2
luokat ja sunnuntaina 3lk.