Hengitys haisee ...valkosipulille

Kesä ilman hyttysiä, paarmoja ja punkkeja olisi ehkä liian
täydellistä mutta valitettavasti nämä mieliharmit
ilmestyvät joka vuosi ilmojen lämmetessä. Koska kuitenkin
haluan koiruuksille täydellisen suven niin punkki- ja
itikkatorjuntaan on ryhdyttävä.
Viime vuonna alkukesästä laitoin jokaiselle Bayvantic-liuoksen
niskaan, tuotetta olin aiemminkin käyttänyt. Jostakin syystä
Fenon iho reagoi kutinalla ja kummallisella hermostollisella
oireilulla. Mietin millä muulla tavoin voisin torjua punkkeja, 
ryhdyin lisäämään ruokaan taas valkosipulia en välttämättä
joka päivä mutta ajoittain toisinaan taas pidin pienen tauon,
eikä noissa koirissa punkit viihtyneet. Muulloinkin olen valkosipulia
kuurina käyttänyt silloin kun Shanian korviin alkaa töhnää
kerääntyä ja kas kummaa korvat putsaantuu kuin itsestään.
Olen käyttänyt tuoretta valkosipulia mutta ehkä kokeilen
jossain kohtaa jauheena. Onko sillä merkitystä käyttääkö
tuoretta vai jauhetta, tiedä häntä.
Lähdetään nyt tällä luomumenetelmällä ja siirrytään myöhemmin
järeämpiin aineisiin jos on tarvis.

Yäääkk, Feno näki punkin, karkuun !!!

 

Ostin 4kg purkin merilevää 16 e hevostarvikehyllystä, kun
500g prk koirille maksoi 9,90. Luin ja vertailin tuoteselosteen
tarkkaan sama tuote joten päädyin taas tähän tukkupakkaukseen,
hurja hintaero. Jos joku on tarvis niin voin taas jakaa vaikka
500g ps, muuten tuo kestää monta vuotta. Lisäyksenä, ettei merilevä
mitenkään liity punkkien torjuntaan vaan käytän sitä lisäravinteena
ruuan joukossa.

Kuvia: Luonto ja eläimet herää kevääseen.

Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin sinnepäin

Vihdoin on piha kuivana ja nyt voi sitten aloittaa Shanian tehostetun
kotiharkkaamisen ainakin keppien osalta. Viime vuoden loppupuolella
kepit meni jo ilman ohjureita mutta sitten ykskaks tuli takapakkia
ja siitä on ollut vaikea nousta. Shania yrittää parhaansa mukaan
lusmuta kepit mutta usein kunnon komennon jälkeen se sitten menee.
Ensin siis kysytään "Onks pakko" ja kun ei anna periksi, "on", niin sitten
ensin löntystellään ja toisella kierroksella tulee vauhti mukaan.
Mikä ihme nyt tätä pissis-perroa oikein vaivaa?
Uskaltauduimme kuitenkin seuran epiksiin viikko sitten. Mitä siitä sitten
tuli? No, ei yhtään mitään. Pakka levis jo heti toisen esteen jälkeen kun
jostain ihmeen syystä en käskyttänyt neitiä A-esteelle ollenkaan, joten
kuuliaisena se sitten juoksi ohi ja alkoi nuuskuttelemaan hämmentyneenä
mun toilailuja. Eli se siitä sitten, jätin leikin kokonaan kesken radan
puolessa välissä.
Maanantaina treenit meni kuitenkin mukavasti ja sain vähän balsamia
haavoilleni. Keskiviikon treeniryhmä vaihtui ohjaajaa myöten ihan
uudeksi, paineita tuo meitä lukuunottamatta taidoiltaan osaavampi
ryhmä (toiset ovat ryhmänohjaajia). Ensimmäiset treenit meni kuitenkin
mielestäni oikein hyvin vauhdikkaalla radalla. Hyvä treeni, hyvä mieli.

Perjantaina kävimme eläinlääkäriasemalla jossa kuvattiin Shanian selkä.
Selässä on välimuotoinen lannerankanikama, nikamia on siis kahdeksan
seitsemän sijasta. Tämä ei siis ollut mikään yllätys kun jo lonkkakuvista oli
nähtävissä että kaikki ei ollut ihan kohdallaan. Shania voi kuitenkin jatkaa
elämää ihan normaalisti ja agilitiakaan en tässä kohtaa tarvitse lopettaa.
Jos hyvin käy niin mitään vaivaa ei siitä välttämättä tulekkaan, tärkeintä on
kuitenkin tieto siitä missä mennään ja osaan sitten tarkkailla Shaniaa sillä
silmällä. Jalostuskäytön vika sulkee pois koska se on periytyvää, mutta
siitä ajatuksesta olinkin jo aiemmin luopunut ja asiaan liittyvä surutyökin on
siltäosin tehty.

Vaikka kuvasta näyttäisi että Shania on nostettu naulakkoon roikkumaan,
ei siitä kuitenkaan rukkasia tehdä. Tämmöisen kokovartalopuudutuksen
saa vain eläinlääkäriasemalta.