Kuin karnevaalitunnelmaa

Sunnuntaina maaliskuun vesiäistreffejä vietimme jääareenalla  ja
varsinaiset aika-ajot tapaamisesta tulikin. Oliskohan
meitä ollut kaikkiaan yksitoista. 9 perroa, 2 lagottoa ja
yksi "wanna be vesikoira" sekä Shanian paikalle hakema
pinseri.
Jäällä oli mukava kulkea ei upottanut eikä ollut vettäkään.
Koiruudet innostuivat ja meininki oli kuin sambakarnevaaleilla
konsanaan.
Kuvathan kertookin enemmän kuin tuhat sanaa, niinhän se oli.

Alkulämmittelyksi otin zumbat Fenon kanssa ja se siitä innostui.

Päällikön diesel hurahti käyntiin kuin vanha zetori ja minä innostuin vallan kauhiasti kun huomasin velipoika Elmon.

Elmolle oli kasvanut parta juuri sopivan mittainen minun roikkua siinä, eikä tuo suuttunut olenhan mä sen sisko. Sisko näet saa vähän kiusata veljiään ainakin prinsessasisko ja mä olen sellainen.

Mulla on uusia kavereita  likat on kuin kaksi marjaa tai mirjaa eikun merjaa. Siis kaksikko on Aina ja Jola.

Kundit käy aika kuumana minuun tämä minimallinen turkki korostaa mun leveää lantiota ja kapean vyötäröä. Mut ei hätää kyllä mä pärjään. Mä olen tässä jalat kohti taivasta.

Tässä meidän porukkaa. Huomaa tuo pinseri sen mä kävin kutsumassa joukkoon. Tuossa se kuiskaa mulle että oli kiva tavata mutta omistaja kutsuu.

Tassun alla?

Shania kun leikkii pikku prinsessaa niin se puhu mut tekemään sille vähän huoltoprojekteja. Tässä mietin mistä nyt aloittaa.

Minä kilttinä poikana järjestelen sen kutrit kuntoon ja pesen vielä korvatkin.

Lisäksi saan toimia viihdyttäjänä. Mitä minäkö tassun alla?

Nyt saa riittää, on päivänokosten aika.

Juuri kun olen vaipumassa ansaitulle tauolle leijailee sieraimiini tuoreen lihan tuoksu. Tunnen välittömästi virkistyneeni koska luiden laadun tarkistaminen kuuluu minun tehtäviini olen siinä aivan pro.

Shania kouluttautuu myös laaduntarkistajaksi. Tuoretta on, lauma kelpuuttaa luuerän.

Herkuttelun jälkeen on tiedossa peltohiihtoa.

Perro vai lagotto

Varsin monet hillittömän koirakuumetartunnan saaneet
selailevat nettiä ja koirakirjoja etsien sitä oikeaa
rotua omaan perheeseen. Yhä useammat innostuvat
lagotoista ja perroista, näkyyhän se hurjasti nousevista
rekistöröintimääristä. Usein ensi tutustuminen molempiin
rotuihin varsinkin pelkän nettikuvien tai kirjojen perusteella
ei tuo suurtakaan eroa luonteeseen eikä ulkonäköön.
Huumaannutaan nallekarhumaiseen olemukseen eikä
ehkä huomioida että nämähän täytyy oikeasti kasvattaa
jotta vältyttäsiin suurimmilta ongelmilta ja pahimmassa tapauksessa
uuden kodin etsinnältä.
Yksilökohtaiset luonne erot molemmissa roduissa on huimat,
tärkeintähän kuitenkin on oikea koira oikeassa perheessä. Saan
toisinaan sähköpostia ihmisiltä jotka pähkäilevät
perro vai lagotto omaan perheeseen. Siihen kysymykseen en voi
kenellekkään vastusta antaa mutta yritän nyt hieman oman
kokemukseni ja omien koirien kautta avata näitä hienoja rotuja,
olenhan hurahtanut täysin espanjanlaiseen temperamenttiin
ja italialaiseen charmiin.

Molemmat rodut ovat erittäin nopeita oppimaan niin hyvän
ja kuin huomaamatta myös ei toivotun käytöksen. Meillä Feno
ja Danny ovat luonteeltaan pehmeitä eikä niille kovat
otteet sovi. Feno helposti lukkiutuu kovasta komennosta
ja Dannyn kierrokset taas kasvaa, joten huomio johonkin
kiinnostavampaan tekemiseen tai pois tilanteesta. Siispä
päättäväisesti mutta lempeästi. Shanian luonne on vähän kovempi
joten se palautuu myös haastavista tilanteista nopeammin.
Perroilla on selkeästi paimennusviettiä Dannyn kanssa on
kokeiltu myös oikeiden lampaiden kanssa. Feno saalistaa
myyriä ja pupun perään ampaisee perrot jotka kuitenkin
pian jättää leikin kesken ja palaavat takaisin.Niille on oma lauma
tärkein Fenon reviiri on taas huomattavasti laajempi, se tekee
omia retkiään muista vähääkään valittämättä, palaa kyllä
aikanaan takaisin. Eikä se retkillään ole juurikaan kiinnostunut
muista eläimistä tai ihmisistä.
Nenän käytöön sienestyksessä meillä on Danny erityisesti
kunnostautunut Fenon kiinostus riittää tasan palkan
varran vaikka lagotot yleensä ovat erityisen hyviä nenän käyttäjiä.
Noin nelisen vuotta olen harrastanut agilityä perrojeni ensin
Dannyn ja nyt Shanian kanssa. Agikentällä perro onkin
huomattavasti yleisempi näky kuin lagotto. Johtuneeko
siitä että perroihmiset ovat enemmän hakeutuneet vauhdikkaan
agilityn pariin vaikka hyvät ominaisuudet myös lagotot
tähän lajiin omaa. Näkemäni perusteella lähes kaikki perrot
tekevät kentällä töitä intohimolla  ja 110% asenteella.
Vahtiviettisyyttä riittää ainakin meidän laumalla, kukaan
ei pääse meille saamatta haukkuryöppyä tervehdykseksi.
Perrojen tervetulotoivotukset menee toisiaan överiksi kun
ne haukkua paukuttaa ja melskaa vaikka vähempikin riitäisi.
Käväisenpä taas pelin edessä tarkistamassa kuka nää koirat on oikein
kouluttanut. Terävyyttä perroilta löytyy ehkä enemmän meillä tämä
koskee Dannyä.Työkoiria, harrastuskoiria, puuhakoiria .... poikkeus
vahvistaa säännön ja se on Feno jonka työ on sohvanvaltaus,
rapsutusten kerjääminen sekä toimi lauman päällikkönä, no työtä
sekin. Feno on unelmayksilö, se tulee kaikkien kanssa toimeen oli
sitten eläin tai ihminen, lagotot ovat minusta lempeämpiä kuin
tempperamenttiset serkkunsa.
Tässä joitakin eroja perroista ja lagotoista perustuen omiin koiriin,
sekä havaintoihin matkan varrelta ja painotan vielä että yksilöerot
jopa samassa pentueessa voivat olla todella suuret.

Espanjanvesikoiran rotumääritelmä 

Lagotto Romagnolon rotumääritelmä

Homeopaattista hoitoa

Shanian kutinoihin kokeillaan nyt homeopaatista
hoitoa. Akupunktiolla aloitettiin torstaina kun
Tea tuli meille kotikäynnille, lisäksi homeopaattisia
lääkkeitä kuuri.
Feno sai myös akuneulat lanneselän alueelle jotta
selän jumit pehmentyisi.
Dannylle tuli omat lääkkeet ja sille tilataan oma aika.
Samalla käytiin myös ruokalista läpi, monipuolista
ravintoahan meillä on tarjolla ollut mutta pari juttua
tuli lisäykseen hirssipuuro 2 rkl kolme kertaa viikossa
sekä rouhitut kurpitsansiemenet 1 rkl. Molempia on jo
kokeiltu ja hyvin uppoaa.

Feno ottaa "mökissä" päiväunet ja vetää peiton korviin.

 1.3 täytti Emman ja Dannyn lapsukaiset kolme vuotta.
Sydämmelliset onnittelut Iiris, Rocky, Bruno ja Ponttus !!

Sagan näyttelyt on nyt virallisesti aloitettu lauantaina
olin Gitan mukana Kouvolassa. Junnu-narttuja oli kehässä 8
ja Saga sai Erin ollen luokan kolmas, joten ei lainkaan
hullumpi avaus.

Sagaa ei näyttylyhulina häirinnyt rento likka tais nauttia touhusta, tähtiainesta.